Vuoden kuulumiset

Edellinen kirjoitus oli yli vuosi sitten ja käsitteli mennyttä kisakautta. Vuoden aikana on tapahtunut paljon ja sekin vaatii jälkipuintia, sitä siis tekstini jälleen käsittelee :) Ja nyt tulee paljon asiaa...

Kuten aiemmin olen kirjoittanut, kävin viime talven Ypäjällä hevosen valmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Kyse on tuttavallisemmin ratsuttajasta ja itse erikoistuin nuorten hevosten koulutukseen. Koulutus alkoi Tammikuussa 2013 ja päättyi keväällä 2014.
Ratsastuksen osalta valmistumiseen vaadittiin nuoren hevosen koulutuksen lisäksi myös kilpailutuloksia tietyllä tuloksella kansalliselta tasolta. Minun kohdallani kyse oli 130cm radan hyppääminen maks 8:lla virheellä ja Vaativa B radan ratsastus 62%:lla.
Kouluradaksi ei kelvannut mikä tahansa ohjelma vaan sen piti olla pitkän radan ohjelma ja sellainen missä oli laukkasulut.
Olisin myös voinut korvata molemmat saamalla kvaalauskelpoisen tuloksen kentässä Va A tasolla, mutta jätin sen kakkosvaihtoehdoksi. Koin todennäköisempänä saada tulokset nopeammin muissa lajeissa ihan jo sen takia ettei olisi ollut liian suuri paine nousta kahteen tähteen plus että Suomessa kahden tähden kenttäkisoja on 3-4 / kausi
Tavoitteena oli siis talven aikana treenata niin, että kyseiset tulokset olisivat mahdollisia.
Kilpailukalenteri rakennettiin jo vuoden vaihteessa näitä ajatellen ja talven aikana kävin muutamat seurakilpailut ennen oikean kauden alkua.

Koen koulutuksen osuneen osaltani nappi ajankohtaan, hain myös edellisellä kerralla ja silloin en päässyt sisään. Silloin se harmitti, mutta nyt olen tyytyväinen että niin kävi.
Olen aina halunnut käydä tämän linjan ja tämä oli todella hyvä juttu oman kehitykseni kannalta. Ajankohtana tämä osui todella hyvään hetkeen niin henkisesti , taloudellisesti sekä hevostilanteen kantilta. Ensinnäkin oli mahdollista ostaa pari valmiimpaa hevosta nostamaan omaa osaamistasoa, henkisesti elän suhteellisen vahvaa aikaa esim pelkotilat on aika lailla ylitetty ja muussa elämässä ei ole ollut mitään liian raskasta kantaa ja minulla sattui olemaan kaksi nuorta kivaa hevosta valmiina. Lisäksi tallilla on ollut hyvä tausta-apu joka on mahdollistanut opiskelureissut ja kotona mies on hoitanut koirat.

Koulutuksen ansiosta olen nostanut "pakon" edestä tulostavoitteita, piiskannut itseäni mukavuusalueen ulkopuolelle ja.treenannut muissakin lajeissa kuin vain kentässä. Näistähän on tietysti hyötyä myös siihen.
Ainahan olen treenannut kaikkia lajeja, mutta on eroa treenata Va B:n asoita kilpailumielessä ja hypellä 130-140cm tehtäviä kuin aiemmin niitä on tehty lähinnä hevosen jumppaamisen vuoksi. Kentässä avot ja sulut tulee vasta Va A tasolla ja siellä rataesteetkin ovat "vain" 120cm.
Ja vaikka vähän epäilinkin pystynkö hyppäämään sen 130cm niin sekin sitten onnistui yllättävän helpolla :) Kaikki onnistumiset nostavat itseluottamusta ja kun se kasvaa niin tekee vähämmän virheitä koska pystyy keskittymään paremmin. Eikä myöskään ruoski itseään niistä KUN niitä virheitä kuitenkin tulee. Lisäksi sain tietysti koulun kautta ihania uusia ystäviä :)

Aikalailla vuosi sitten eteeni osui vahingossa kouluhevonen joka on hyvin osaava. En siis ollut hevosta hankkimassa, mutta kun Hattia minulle tarjottiin oli sitä pakko käydä kokeilemassa ja ottaa matkaan :) Muistan nähneeni kyseisen hevosen edellisenä kesänä kisoissa ja mietin että olisipa ihana saada ratsastaa noin osaavalla hummalla :)
Siitä alkoikin sitten uusi oppimisjakso kouluratsastuksen maailmaan ja harjoitusravissa istumiseen.... Nimittäin Hatilla on oikeasti todella kamala ravi missä menee tottumattomalla sisuskalut helposti sekaisin.

Viikkoa myöhemmin ajettiin Lappeenrantaan aluekoulukisoihin kvaaleja hakemaan. Mukana oli myös Daisy ja Hämis. Daisy jäi puolta prosenttia alle kvaalirajan, mutta Hatilla ne tuli helposti.

Anna kävi talven säännöllisesti jeesaamaassa sileällä ja estepuolella hyppelin osittain itsekseni sekä Sannan silmän alla. Ypäjän jaksoilla sileän tunnit piti Kiki, esteet Carli ja maastoesteet Pike. Välillä pääsin myös Pantsun treeneihin mukaan. Alkukeväästä Else kävi pitämässä parit estetreenit ennen kisakauden alkua ja sainkin häneltä hyvät vinkit radoista selviämiseen :)

Talvi oli suhteellisen lyhyt ja erittäin vähäluminen neljään edelliseen verrattuna ja sainkin kentän pidettyä hiekalla miltei koko talven. Apuna siis suola ja lanaaminen. Kevätkin tuli sitten äkkiä ja kenttä oli kk edellistä vuotta aiemmin sula.

Kilpailut aloitettiin Maaliskuussa sieltä mihin ne päätettiinkin eli Lappeenrannasta haettiin jälleen kvaaleja koulupuolelle Daisylle. Tällä kertaa ne tulikin ihan helposti ja D olikin luokassa ensimmäinen ei sijoittunut Hämiksen kiilattua juuri Daisyn eteen. Eli Hämis siis otti rusetin alue A:ssa. Hatti teki ihan kivan radan Vaativassa ja sai 62,279% ollen kolmas ja eka ei sijoittunut.


                                                    zz hallimaasto

Maaliskuussa kävin myös hallikenttäkisoissa Frontsun ja ZZ:n kanssa, molemmat suorittivat kisan hyvin ja Frontsun kanssa saatiin rusetti. Tämä oli ZZ:n eka startti helpossa luokassa. Loppukuusta ajoin Kontiolahdelle koulukansallisiin yrittämään riittävää tulosta Vaativasta. Ajoimme sinne vasta aamulla eli käytännössä pysähtymättä kuudessa tunnissa. Mukana Hatti, Hämis ja Daisy. Menin Hatilla vaativaa, Hämillä ja Daisyllä He A:ta. Ekana päivänä Hatin kanssa keskityin huonosti ja tein typeriä virheitä. Tokana päivänä se liikkui kivasti , mutta unohdin radan. Silti sijoituimme toiseksi mikä oli täysi yllätys. Valitettavasti toinen tuomari ei tykännyt Hatista joten vaaditut prosentit jäivät saamatta. Se oli osaltaan hyvä asia, sillä sain valtavasti ratarutiinia kiertäessäni koko loppukesän koulukisoja.

Huhtikuussa kävin treenaamassa jonkin verran maastoesteitä ja kuun lopussa kävin Frontsulla starttaamassa Keravalla estekisoissa 110 ja 120. Kympissä tuli rusetti ja kahdessa kympissä otin tyhmästi kaksi aikavirhettä perusradalta. Heti Toukokuun alussa käytiin myös Korpikylässä loikkimassa. Mukana Daisy, Zz ja Frontsu. Jokainen otti toisesta luokastaan rusetin. Zz starttasi ensimmäisen kympin.

                                               
                                                Daisy Korpikylä metri

 

Sitten alkoikin kenttäkilpailukausi Niinisalosta jossa starttasin Frontsulla ekan Va B:n , ZZ:llä helpon ja Daisyllä tuttarin. Frontsu meni upeasti ja saatiin ensimmäinen kvaalauskelpoinen tulos :)
ZZ oli mennyt treeneissä aina huippuhyvin radan, mutta kisoissa alkoikin puolessa välissä maastoa keskittymään ulkopuolisiin tekijöihin ja kielsi elämänsä ekan kerran maastoradalla. Tekin sen sitten niin vauhdilla että pyllähdettiin molemmat ja matkahan päättyi siihen.
Daisy taas kyttäili maastossa niin että otti kaksi kieltoa...

                                           Frontsun Va B maasto Toukokuussa

 

Helatorstaina kävin Riksussa hyppäämässä sen 130 radan ja pudotin viimesen esteen eli tulos kelpasi koulua varten !! Oli todella jännää kävellä rataa, mutta sain pidettyä hermot kasassa kiitos Ainon joka tuli viimetipassa henkiseksi tueksi. Huippufiilis radan jälkeen kun oli tehnyt jotain uutta ja selkeästi aiempaa isompaa ja ei edes näyttänyt pahalta :D

                                                    Frontsu 130

Tähän aikaan sattuivat myös ensimmäiset loukkaantumiset, ja kun niitä alkaa tulla niin yleensä sitten ueampi yhtä aikaa.
Ensimmäisenä Bronksi teloi itsensä kun oli hyppäämässä Nellin kanssa huhtikuussa maastoesteitä. Oli välissä jo parempi, mutta sitten alkoi ontumaan uudestaan. Selkeää vikaa ei löytynyt, reagoi vuohisen taivutukseen ja se piikitettiin kerran. Päätin katsoa kesän yli kuntoutuuko laitumella.
Seuraavana alkoi Hatti oireilla, oli ep kaarteissa ja toinen laukka meni huonoksi. Reagoi myös vuohisen taivutukseen ja se piikitettiin kahdesti. Tulin siihen päätökseen, että olin ottanut sen estetunnille liian nopeasti kengityksen jälkeen koska kengityksessä otin hokit pois ja laskin hiukan kantoja. Eli asennossa tuli muutoksia. Ongelmahan sen kanssa on ettei etuset juuri kasva. Painovoima helposti murentaa seinämät sitä mukaan kun kasvaa. Vein sen Jaskalle laitettavaksi ja hän laittoi etuset, sain ohjeet miten jatketaan. Alkoi onneksi pikkuhiljaa kuntoutua, nyt sitten koitetaan pitää mahdollisimman pitkää väliä ja ottaa mahdollisimman vähän pois taiteillen kengän pysyvyyden kanssa.
Daisy aiheutti sitten viimeiset Toukokuun murheet. Yhtäkkiä sen takajalka oli todella paksu ja ei oikein lähtenyt hoidoista huolimatta laskemaan.  Ei kuitenkaan ontunut sitä. Sekin sitten taivutettiin samaan aikaa muiden kanssa. Antoi puristusreaktiota hankositeeseen ja puikkoluun alueella. Ajoin sen kanssa sitten klinikalle jossa onneksi syyksi sitten todettiin rivi koska röntgenit ja ultrat olivat tosi siistit. Sai sitten kortisoni piikit/ voiteet ja lähti onneksi paranemaan. Kortisonissahan on pitkä Doping varoaika joten sillä oli 1½kk kisatauko.
Hetken olikin kaikki kunnossa kunnes:
Frontsu yhtäkkiä kielsi ulos Alavudella rataesteosuudella Elokuussa ja herätti miettimään onko siinä jotain vikaa. Olin aiemmin löytänyt kengityksen yhteydessä pienen paiseen kaviossa ja luulin jäykkyyden johtuneen siitä. Otin kengän pois ja tutkin kavion uudestaa, mutta ei sieltä löytynyt mitään. Jaloissakaan ei näkynyt/tuntunut mitään ja ei reakoinut taivutuksiin joten mietin onko ongelma lihaksistossa. Riikka tuli sen sitten tutkimaan ja kas lavastahan löytyikin vamma. Sitä sitten alettiin kuntouttamaan ja vastasikin tosi hyvin Riikan hoitoihin. Tuli kuudessa viikossa kilpailukuntoon. Aloitin kuitenkin sen jälkeen rauhallisesti ja palattiin ihan tuttariin asti varmuuden vuoksi jos korvien väliin olisi jäänyt jotain ikäviä muistoja. Toimi kuitenkin tosi hyvin ja voitti luokan. Seuraavana viikonloppuna käytiin vielä Niinisalossa starttamaassa helppo luokka. Vaativa olisi houkuttanut myös, mutta ajattelin sen kuitenkin tulevan tauon jälkeen liian nopeasti.

Bronksia alettiin pikkuhiljaa heinäkuussa liikuttamaan ja näyttää kuntoutuneen hyvin, nyt on tehnyt töitä muiden lailla. Kesällä Kristola tunsi sormissaan vuohisen liittymän kohdalla hankkarissa hyvin pientä paksuuntumaa, totesi silloin ettei varmaan johdu siitä. Mutta itse uskon sen olleen juurikin syynä. Bronksihan on ollut aina tosi terve jaloistaan ja ontunut kerran aiemmin. Syynä silloinkin ihan vastaavanlainen tapahtuma, huono alustulo esteeltä ja todella pieni hankkarivamma, silloin toisessa etusessa. Silloinkin ontui selkeästi ja syytä etsittiin pitkään, nyt päätin että kerran voidaan vuohinen piikittää mutta sitten saa olla. Ja päätin kuntouttaa sitä kuten jännevammaista. Kun hummia oli riittävästi niin pystyi hyvin säästelemään.

Ja tosi kiva että kuntoutui, muuten olisi ollut Bronksin taivasmatkan aika. Tänään juuri sen läpiratsastin pitkästä aikaa ja oli todella mukava ja miellyttämishaluinen. Tottakai liikkumisessa alkaa huomata iän tuomaa (18) jäykkyyttä kun säästelee itseään tunneilla niin paljon, mutta silti oli heti työmoodi päällä kun kiipesin kyytiin. Oli ilo ratsastaa ja tehtiin loppuun vähän sarjavaihtojakin leikiksi :)

Kesäkuussa osallistuin randomisti Frontsun kanssa Finnderbyn yhteydessä olevaan Va B kenttäluokkaan, tarkoituksena oli mennä Hatin kanssa silloin Jyväskylään koulukisohin mutta koska se oli toipilaana päätinkin kokeilla päästäänkö Ypäjälläkin maaliin, Ja päästiinhän me, muttei ilman kommelluksia. Maaston verkassa putosin kapealla esteellä juuri ennen starttia, täräytin lonkkani aika pahasti ja päätin jo keskeyttää. Tuttu lääkäri kuitenkin kopeloi ja sanoi ettei ole vammoja vain tärähdys ja sanoi että voin startata, joten kun siinä useampi antoi kannustusta kömmin takaisin kyytiin minuuttia ennen starttiaikaa. Tein äkkiä yhden hypyn ja sitten lähtökarsinaan. Frontsu ampas startista ja ei mennyt lähellekään ekaa estettä, en saanut sitä kiinni ja kiersimme valtavan ympyrän ennen kuin pääsin ykköselle. Sitten mua vietiin eka puoli kilsaa ja onneksi matkan varrella oli vain leveitä yksittäisesteitä koska ohimenot olisivat olleet taattu. Rauhoittui sopivasti ennen ensimmäistä sarjatehtävää  ja tultiikin sitten ilman muita estevirheitä maaliin :) Aikaa en yrittänyt enää ratsastaa vaan annoin sen edetä sitä laukkaa mitä tarjosi. Muutenkin olin jo Niinisalossa huomannut että tarvitsee lisää laukkakuntoa pysyäkseen ajassa. Maalissa sitten kävelin hetken ja lonkka muistutti tällistään. Oli nimittäin todella kipeä. Radalla kipua ei huomannut. Keventelin humman etukaaresta kiinni pitäen ja annoin sen Marrelle hoidettavaksi. Raahauduin varovasti suihkuun ja taisi olla onni että sieltä tuli vain kylmää vettä. Pääsin paljon ripeämmin kävelemään takaisin autolle ja uskomatonta kyllä sain seuraavana aamuna juostua eläinlääkärintarkastuksessa :)
Tämän maastoradan jälkeen vaihtui kuolain gagiin kahdella ohjalla maastoradalle. Eli jos herra päättää kokeilla viedä kuskia alkuradasta niin kuski voi kiskasta alemmasta narusta takaisin kontrolliin. Kummasti aloin vaihdoksen jälkeen päästä radoilla ajassa maaliin, ei tarvinnut enää varmistella niin pitkän matkaa.

                                               Frontsu Finnderbyssä

Seuraava Vaativan startti Niinisalossa päätyikin sitten kesken maaston kun aloin hermoilemaan ja toin Frontsun huonosti esteelle. Se hiukan osui siihen ja sitten mätkähdin alas. Meni kyllä hienosti lippujen välistä että jos olisin vain pysynyt kyydissä....

                                                Daisy Niinisalossa

                                                          

Onneksi ZZ paransi päivän tulemalla Helposta maaliin estevirheittä ja ajassa. Ja Daisy sitten vielä otti tuttarista sinivalkosen rusetin :)

Heinäkuussa Hatti oli kuntoutunut sen verran , että aloimme metsästää tarvittavia prosentteja. Kiersimme kahdet kisat , Daisy oli aina mukana. Ilmeisesti Hatin kunto oli kuitenkin päässyt romahtamaan liikaa sillä vaikka koitin verrytellä säästeliäästi se sammui aina radalle. Ja mikään ei ole paljon pahempaa kuin hevosen kantaminen läpi kouluradan...
 Daisyhän oli sitten Hatin vastakohta, eli sen kanssa piti hyssytellä ja miettiä jokainen ele hyvin tarkkaan ettei pommi räjähdä.

                                                 Hatin kauden paras ja enerkisin rata

Elokuussa ja syyskuussa kävimme yhteensä kolmet kisat. Usein kävi niin, että joku tuomari antoi riittävät pisteet. mutta viimeistään kolmas veti alas. Prosenteissa oli siis paljon heittelyä. Hatti kuitenkin pääasiassa teki rikkeettömiä tai yhden rikkeen suorituksia. Tämä oli todella turhauttavaa ja masennuskin alkoi pikkuhiljaa tehdä tuloaan. Se teki Harjussa ehdottomasti kauden parhaan radan ,mutta siellä oli pisteet todella tiukassa. Vain voittaja ylitti 62% rajan...
Sitten kuitenkin kauden viimeisessä mahdollisessa kisassa pääsimme yli tuon 62% rajan ja se samalla sinetöi valmistumiseni koulutuksesta :) Olo oli todella helpottunut !!

                                                  Hatti 62,554%

 Daisyn suorituksissa oli yleensä ongelmana esim ettei malttanut kävellä ja oli hiukan pinkeässä muodossa, lisäksi yleensä teki jonkin rikkeen. Loppukautta kohden alkoi tasaantua ja sitä sai pyytää radalla eteenpäin. Kotona suoritti kuitenkin tosi hyvin joten tulin siihen tulokseen, että tarvitsee vaan paljon ratarutiinia ja sitten saikin osallistua kaikkii kisoihin ja mahdollisiin luokkiin. Työ alkoi tuottaa tulosta ja viimeisestä avoimesta Va B luokasta saikin yli 60%.
Se osallistui myös kahteen 7v cupin osakilpailuun ja suoritti ihan kivasti, muttei pärjännyt hienoille  liitokavioille. Jälkimmäisestä sai yli 61%.

                                                   Daisyn eka vaativa

Pääsääntöisesti takana on hieno kausi, kaikki hevoset ovat nostaneet suoritustasoaan. ZZ tuttarista helppoon, Daisy He A:sta Va B:hen, Frontsu Helposta Vaativaan ja Hatti myös alkoi liikkumaan loppukaudesta enerkisemmin. Itselle jokaisessa lajissa luokkanosto. Edellisestä Vaativan kenttästartista on vierähtänyt jo aikaa, 130 rataa en ollut koskaan hypännyt ja Va B:stä valtavasti lisää kokemusta sekä 10% lisää pisteitä. Kauteen mahtui yhteensä 61 starttia alue ja kansallisella tasolla. 30 Koulukisaa, 21 kenttäkisaa ja 10 rataestekisaa.

                                                  Daisyn vika vaativa

Ja Hattia lukuunottamatta kaikki hevoset on itse tasolleen koulutettuja, Frontsuhan ei ollut kenttää mennyt ennen minulle tuloaan ja on nyt osoittanut olevansa siihen oikein mainio. Sen ratsastettavuuden kanssa on tehty valtavasti töitä.
 Hämiksen jätin tällä kaudella tarkoituksella tauolle ajanpuutteen takia. Täytyy katsoa saako jatkaa "kokopäiväisenä" tuntihevosena vai alanko viemään sitä taas eteenpäin.

                                       ZZ:n niinisalon helpon maasto kypäräkameralla kuvattuna

Tällä hetkellä elämme jännittäviä aikoja mieheni kanssa , sillä kesälomamme aikana kävimme katsomassa uutta tulevaa kotiamme. Syksyn aikana meni 2 kk jännittäessä onnistuuko kaupat ja nyt sitten kolmen viikon päästä on muutto edessä.
Lisäksi laumamme kasvaa vuoden vaihteessa kahdella eläimellä, asuntokaupan yhteydessä saan elämäni ensimmäisen oman kissan, Pimun joka jää asumaan kanssamme ja hevoslaumaamme liittyy tämän kesäinen tammavarsa Aina-Unelma "Selma". Selman äiti oli minulla sisäänratsastettavana vuosi sitten ja sen emänemällä kilpailin aikanaan jonkin verran. Selman isä on esteori Ponuveikko.
Siis Suomenhevosverta yli 10v tauon jälkeen :)
                             
                                         Frontsu voitti Ypäjältä kypäkameran ja tässä ekat radat kuvattuna

Paljon on järjesteltävää vielä, mutta viimeistään ensi kesänä hummat ovatkin sitten kotitontilla :) Ensi kausi todennäköisesti otetaan vähän rauhallisemmin kun pitää rakennella paikkoja kuntoon. Joten on todella ihanaa ettei ole enää valmistumisen suhteen paineita. Voi olla vaikka kisaamatta koko kesän jos ei huvita ;) Tuohon en tosin usko itsekään ja tavoitteet ensi kaudelle on asetettu. Mutta vähemmällä kisamäärällä olisi tarkoitus tavoitteet toteuttaa.

Oikein mukavaa Joulun odotusta kaikille lukijoille. Saas nähdä koska kirjoitan seuraavan kerran , ehkä vuoden päästä jälleen :)

Kesän kuulumiset

Luvattoman pitkä tauko on taas edellisestä postauksesta kulunut.... En edes pyri selittelemään sitä mitenkään :).

Kesään on mahtunut kaikenlaista: talliremonttia, kisoja, pieniä loukkaantumisia, menestystä ja pettymystä. Pätkä lomaakin :)

Frontsun kanssa kausi on mennyt suhteellisen hyvin , varsinkin kun ottaa huomioon että tuli 4kk sitten suhteellisen hoikassa kunnossa. Aloitimme siitä kuinka kulkea peräänannossa kiskomatta ja ekoissa estekisoissa kuskia vietiin kuin märkää rättiä. Ekalta kouluradalta saatiin armeliaasti 53% ja rapiat päälle, seuraavasta 51% (tosin tässä oli kyllä todella tiukka tuomari) He C tasolta. Loppukaudesta prosentit hipuilivat jo 60% tuntumaa ( He A) ja kuolaimiakin sai jo vaihtaa pehmeämpään.

Frontsun eka koulurata kesäkuussa

Sennuderby 120cm kesäkuussa

Kisaviikolla Ypäjällä aloitettiin ns. oikeat kisat kun tiistaina mentiin ensimmäinen kenttäkisa jossa maastosta yksi ohimeno. Viikonloppuna startattiin esteitä luokat 115cm (opettajien mest.) 110cm miniderby, 110 aikaluokka ja 120 senioriderby. Kaikista luokista yksi pudotus. 
Kauteen mahtui kolme tuttaria sekä neljä helppoa. Keuruulta saatiin sininen rusetti Helposta kuun alussa. Loppukauden kisoista olisi jokaisessa tullut rusetti ilman yliaika virheitä, joten kovin kaukana sijoituksista ei olla. Kävimme myös Keravalla estealuemestaruuksissa starttaamassa 120cm, siellä tuli yleisestikin paljon virheitä, me saimme kaksi pudotusta jotka molemmat voi ottaa omaan piikkiini. 8 sija luokasta jossa hylättiin miltei puolet osallistujista....

Ensi kaudelle pitää tehdä paljon töitä sileällä jotta saadaan reilusti lisää pisteitä kouluradoilta ja lähestymiset esteille voi tehdä rennommin. Kääntäminen on myös tuottanut haasteita ja tästä syystä kaarteet menneet turhan pitkiksi. Näissähän sitä aikaa sitten heti kuluukin.....
Frontsullahan ei ole aiemmin kisattu kenttää joten tutustui tänä vuonna sekä kouluaitoihin sekä maastoesteisiin.... Ensi kaudella on tarkoitus nousta 130cm radoille sekä startata Va B:tä kentässä.

Tässä Frontsu kangasalalla elokuun lopussa, koulusta jo 60%

Hämis on startannut pääasiassa kouluradoilla He A:ta sekä Va B:tä. He A:ssa on yltänyt 60% tuntumaan ja Va B luokissa parhaimmillaan reiluun 56%. Kauden aikana olen todennut kuinka eri asia on esittää tehtäviä näiden kahden eri luokan välillä. Va B:stä puuttuu oma rutiini ja onkin ollut todella hyödyllistä ajaa niitä ratoja läpi vaikka prosenteissa ei ole ollut hurraamista... On aivan erilaista valmistella hevosta esim 10m laukkavolttiin kuin laukkasulkuun jossa tietysti toivoisi hevosen kantavan nätisti niskahihna ylhäällä ja taipuvan tasaisesti, vielä laukkaavankin pontevasti loppuun asti.
Hämiksen rakentaminen kouluhevoseksi on ollut erittäin avartava kokemus. Hevosen kokoamisasteessa ollaan saatu vuodessa aikaan huima muutos. Eniten töitä ovat tuottaneet vaihdot joita sekä hevonen että ratsastaja ovat joutuneet opettelemaan uudestaan. Niiden harjoittelu jatkuu edelleen. Talven aikana pitää lisäksi saada vielä lisää rutiinia tehtävien esittämiseen ja valmisteluun.
Hämiksen kehittämisen myötä olen saanut ihan uusia tunteita liikkeiden kehittämisestä ja talven aikana muutama muukin humma saa alkaa kehittää kokoamisastettaan :)

 Hämpän eka vaativa kesäkuussa

Daisyn kausi oli varsin kirjava. Aloitimme menemällä muutaman harrasteen missä molemmissa otti rusetin, kisaviikolla startattiin tuttari mitsä ei tultu maaliin asti. Palattiin takaisin harrasteeseen joissa muutamassa startissa kikkaili omiaan. Loppukaudesta alkoi kuitenkin taas sujumaan ja otettiin taas rusetteja. Kangasalan kisassa mokasin itse hyppäämällä maastossa vaikeamman luokan esteen mikä harmitti todella paljon kun olisi ollut varma rusetti :(
Onneksi kuitenkin pääsimme nousemaan takaisin tuttariin Keuruulla jossa teki puhtaan maaston ja Niinisalossa sijoittui vielä toiseksi !!
Kenttäkisojen lisäksi kävimme muutamissa koulukisoissa ja Laaksolla saatiin myös sininen rusetti nuorten hevosten luokasta. On tasaantunut kesän aikana todella paljon ja seuraavana vuorossa ensimmäinen He A startti vielä tämän syksyn aikana Tarkoitus olisi saada kvaalaustulos jotta pääsisi ensi vuoden 7v luokkiin.

ZZ on tehnyt tasaisen varmaa tulosta edelleenkään yhtään kieltoa tekemättä...
Starttasi kaksi harrastetta joista molemmista otti rusetit, jonka jälkeen viisi tuttaria. Kaikissa olisi ollut ruseteilla ilman yliaikavirheitä ( jotenkin toistan itseäni tässä ) mutta viimeisille radoille keksin vaihtaa kuolainta ja avot päästiin aikaan. Puustoisilla radoilla (mm. niinsisalo, keuruu ) tuijottelee paljon ympäristöä mikä taas tekee oman haasteensa esteille lähestymisiin kun sinkoilee välillä toiselta puolelta puuta kun oli itse suunnitellut. Lisäksi ongelmana on sitkeys ennen estettä eli painuu matalaksi ja sitten joutuu nostamaan etuosaa ylös ennen estettä. Todennäköisesti pitäisi tässäkin vaan antaa olla siellä matalalla ja antaa sen oppia itse, mutta kun jotenkin tapanani on "kantaa" näitä hummia liikaa.....
Vikasta tuttarista saatiin kuitenki taas rusetti hänellekin. Ensi kaudelle tarvitaan rutkasti lisää voimaa takaosaan eli tiedossa paljon jumppasarjoja, tähtäimenä helpon radat.

Omien lisäksi starttasi Harrilla ja Ritulla muutamat kilpailut. Harri sijoittui molemmissa tuttareissa ja lisäksi olimme SH SM:ssä. Koulun jälkeen hienosti kolmantena, rataesteillä jostain syystä hyppäsi huonosti ottaen 16 virhettä. Maastosta ensimmäiselle esteelle yksi kielto jonka jälkeen puhtaasti. Kelpo saavutus näillä harjoittelu määrillä.

Suokki SM

Ritun ( Brita) kausi jäi muutamaan kisaan pienien vammojen vuoksi, mutta saatiin  kuitenkin tulos tuttarista heinäkuussa. Seuraavaksi suuntana muutamat koulu ja rataestekilpailut mikä taisi olla kauden päätavoite :)

Kaiken kaikkiaan kausi on ollut ihan onnistunut. Tietysti rusetteja olisi voinut ottaa enemmän. Jos vertaa kuinka monella hevosella olen startannut kisoissa, todella monta sijoitusta jäi ottamatta ihan turhilla virheillä ( yliaika, väärä tie), mutta toisaalta jos mietin kuinka paljon olen saanut itsevarmuutta niin se on ollut sen arvoista. Eihän minulla ole enää kiire mihinkään....
Edellisen kauden alusta muistan Sannan ( Siltakorpi) sanat; sulta puuttuu rutiini näiltä radoilta, teet turhia virheitä sen takia, jännityksen ja paineen takia. Silloin päätin, että nyt pitää korjata tilanne joten jo viime vuonna koitin kiertää mahdollisimman paljon kisoja, mahdollisimman monella hevosella. Raksu ja Bronksi saivat vielä tehdä yhden kauden nuorten rinnalla. Bronksi jopa teki parhaimman kautensakin 16 vuotiaana.
Kun ratsastaa tarpeeksi ei kerkeä enää jännittämään, muistaa jopa korjata virheitään :) Olen myös saanut kuulla moitteita siitä, että hevosia on liikaa ja ei kerkeä keskittymään tarpeeksi, sekin on osaltaan totta. Mutta edelleen ratsastamaan oppii vain ratsastamalla ja koska en ole koskaan ollut lahjakas missään (paitsi suunnistamisessa) niin on pakko treenata enemmän. Ja mitä vanhemmaksi tulee sen enemmän henkistä vahvistamista se vaatii. Eksymättömyystaidot harvemmin auttaa muussa kuin maastoratojen muistamisessa...

Jos joku olisi sanonut tämän vuoden huhtikuussa, että starttaan kesäkuussa 120 cm derbyn niin todennäköisesti olisin nauranut. Raksun kisakaudet olivat tulleet täyteen ja oli ollut toistaiseksi ainut hevonen johon olin voinut luottaa niin paljon, että uskalsin hypätä sellaisia ratoja ja silläkin siis vain muutaman. Raksu hyppäsi täydellä sydämellä yli fyysisten rajojensa parantaen tekniikkaansa viimeisiin ratoihin asti.

Ratsastajalle joka on menettänyt koko itseluottamuksensa hyppäämiseen ja vielä puolitoista vuotta sitten pelkäsi hypätä 90cm okseria niin tälläiset "pikkuasiat" ovat isoja kummituksia, mistä ylipääseminen vaatii paljon työtä.
Muistan kuinka lähestyessäni 80cm estettä saatoin tehdä kolme volttia koska ponnistuspaikka ei ole täydellinen. Päätin, ettei osu jo 10m ennen estettä, minkä jokainen joka hyppää niin ymmärtää kuinka pitkä matka se on, varsinkin tuon kokoiselle esteelle. Ja tottakai tunteen saa tartutettua hevoseenkin, joten olen onnistunut mm "pilaamaan" Hämiksen joka ei aiemmin ikinä kieltänyt rataesteillä.
Sen kohdalla tilanne kärjistyi täydellisyyden tavoitteluun. Kun alettiin korjaamaan sen tekniikkaa, siitä alkoi tulla varovainen ja kun toin sen huonoon ponnistuspaikkaan niin alkoi kieltämään. Kenttähevosesta ei saa tehdä liian varovaista!!
Kun riittävän monta kertaa makaa siellä okserin puomien seassa niin itseluottamus katoaa ja alkaa tekemään virheitä. Sen korjaamiseen vaaditaan todella paljon onnistuneita toistoja.
Aloin syyttämään virheistä LIIKAA itseäni ja kierre oli valmis. Valmennuksista lähdettiin kyyneleet silmäkulmissa kotiin ja hyppääminen tuntui kamalalta. Oli pakko lopettaa tämän valmentajan luona käyminen ja tehdä vain helppoja tehtäviä missä onnistuminen oli todennäköistä. Sain tältä valmentajalta kuitenkin paljon hyvää ja toivon, että voisin joskus palata hänen tunneilleen.

Frontsun osto oli todella hieno juttu, koska nyt pystyn kävelemään sitä 120cm rataa ajatukset suht kontrollissa. Suunnittelemaan monta laukka-askelta otan mihinkin väliin ja miten toteutan sen, se toteutuuko kaikki suunnitelmat radalla on alkuun sivuseikka kun muistelee niitä aikoja kun rataa kävellessä ajattelin: apua mä en ikinä selviä tästä, toikin okseri on niin iso, me ei päästä tästä yli. Ja ennen rataa sai juosta alvariinsa vessassa ja ajatukset vain pyöri niissä muutamassa "isossa" okserissa.
Vaikka se ei vielä loistakaan kouluradalla niin silti on osoittanut jo olevansa loistava terapiaratsu ja eteenpäin viejä tässä elämän tilanteessa. Koulupuolta saadaan kuitenkin suht helposti työstettyä eteenpäin. Paljon helpommin kuin kieltävää hevosta saada hyppäämään.  Koulupisteet nousivat  He C 51 % > He A 60 % vain neljässä kuukaudessa joten tällä nousulla ensi  keväänä pitäisi hätyytellä jo lähempänä 65%,  siinä ainakin on hyvä tavoite !! Eihän ne asiat aina mene niin miten on suunnitellut, miten varmaan kaikki muutkin hevosihmiset ovat oppineet. Mutta ilman hyvää suunnitelmaa eteneminen on vaikeampaa....

Eli nyt sunnta kohti ensi kevättä, talven välietappien kautta. Mukavaa syksyä kaikille lukijoille !!

Alkukesän tunnelmia

Kevät meni ja kesä tuli. Kisakausi on alkanut vauhdikkaasti ja rusetteja on tullut mukavasti.

Kevään aikana kävimme muutamat estekisat Eholla ja ennen ensimmäisiä kenttiksiä vielä Laakson kentällä alue-estekisoissa. Tuloksiin olin tyytyväinen, pääasiassa tuli puhtaita ratoja taikka yhtä pudotusta. Hämis napsi useammankin rusetin näistä kekkereistä.

Niinisalossa ja Ypäjällä kakrut ZZ ja Daisy ottivat rusetin harrasteessa. Niinisalossa mukana oli myös Harri suokki joka otti tuttarista kuudennen sijan. Ypäjällä taasen mukana oli Brita joka sijoittui viidenneksi harrasteessa.

Toukokuun puolivälissä talliimme asteli uusi estevahvistus, Frontass. Frontsulla on kokemusta 130 radoilta ja sen tarkoitus onkin opettaa minua pomppimaan isompia esteitä. Kerkesin hakea sille jo kvaalit kenttäkisoja varten seurakisoista. Sileällä kaipaa paljon töitä ja yleisestikin lisää massaa. On valitettavan hoikassa kunnossa :(

Tältä Frontsu näytti tullessaan

Hämis saa tämän kauden keskittyä pääasiassa koulupuoleen, suuntana Va B:n radat. Vauhtia otetaan kuitenkin ensin He A:n radoista. Ypäjän kisaviikolla osallistuu myös ratsastuksen opettajien koulumestaruuteen. Välillä täytyy kuitenkin hypelläkin kun tykkää siitä kuitenkin niin paljon :)

Daisy ja Zz on ilmoitettu seuraavaksi tutustumisluokkaan ja sieltä toivotaan ensi sijaisesti hyväksyttyä tulosta, mutta tietysti rusettikin olisi hieno jatke hyvin alkaneelle kaudelle. Molemmat käyvät ottamassa ensin hiukan vauhtia Savijärven koulukisoista He B:stä

Frontsu saa osallistua ypäjällä tutustumisluokkaan ja siitä seuraavana viikonloppuna ratsastuksen opettajien estemestaruuteen ( 115cm). Sen kanssa ei ole vielä säädöt ihan kohdallaan, eniten töitä tarvitaan rytmin kanssa.

Kesän aikana tallimme kokee remontin lattiasta kattoon ja karsinat suurennetaan vastaamaan uusia määräyksiä. Huomenna aloitamme purkutyöt jotta remppareiskat pääsevät vauhtiin. Samalla hummat pääsevät kesälaitumille. Ovat nyt olleet parisen viikkoa totuttelu länteillä laiduntamassa.

Seuraavat kilpailut ovat Savijärvellä 8.6 aluekoulukilpailuiden merkeissä ja sitten onkin ypäjän kisaviikko missä kisataan todella aktiivisesti kaikkia lajeja :)

Lämmintä ja aurinkoista kesää kaikille !!

Kevättä rinnassa

Talvi on tuntunut pitkältä ja raskaalta, onneksi päivät ovat jo pidentyneet ja aurinkokin näyttäytyy ainakin joka toinen päivä.
Jotenkin vaikea saada mitään aikaseksi kun lunta tulee tupaan jatkuvasti. Pimeys syö kaiken ylimääräisen energian ja kelit tekee treenaamisesta haastavaa, onneksi tänä vuonna ei sentään ole ollut kovin kylmiä päiviä.

Opiskelu on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin ja se onneksi antaa intoa treenaamiseen. Jaksoilta olen saanut jo uusia ystäviä ja tutustunut muutamaan tuttuunkin paremmin. Kokemuksia on vaihdettu ja uusia ideoitakin tullut. Vanhoista opiskeluista oli myöskin hyötyä, koska saan paljon hyväksi luetuksi opintoja mikä tarkoittaa taas keskittymistä olennaiseen.

Tammikuussa pääsin mukaan myös koulutuomarikurssille, josta ensimmäinen jakso pidettiinkin hyvin nopeasti. Nyt pitäisikin opiskella säännöt jotta läpäisee teoriakokeen viikon päästä. Tunnetusti olenkin kovin innokas teoriatiedon pänttääjä :)

Hummat ovat Daisyä lukuunottamatta pysyneet kunnossa ja Hämis on käynyt jo ensimmäisissä alue koulukisoissakin Tampereella. Sijoituttiin kolmanneksi ja voittokin oli ihan oman mokan päässä :)
Kvaalit on nyt kasassa kansallisia luokkia varten, niitä sitten odotellessa.

Zz ja Ritu pääsivät viime Ypäjän jaksolla pomppimaan iltakisoissa rataesteitä 90cm luokassa. Molemmat olivat innoissaan, Zz suorastaan liekeissä lähtömerkin jälkeen ja kieltämättä pidätteetkin menivät harakoille :). Pudotti perusradalla puomin. Ritu oli kuitenkin ratsastettavissa kuten aina ja omasta virheestäni johtuen toisessa vaiheessa sain yhden puomin alas.

Daisy on potenut Tammikuun alusta luuliikaa. Se kerettiin ensimmäisellä klinikalla diaknosoida jo hankosidevammaksi ja pahaksi sellaiseksi. Onneksi kuitenkin päätin kuulla vielä toisen mielipiteen ja hankoside ja luut olivat kunnossa. Juhannuksena alunperin tullut luuliika oli vaan ärtynyt syystä mikä nyt jää arvoitukseksi. Kasvoi tammi-helmikuun aikana jonkin verran ja sitä hoidettiin DMSO:lla. Nyt näyttäisi vihdoin rauhoittuneen ja on päässyt pikkuhiljaa tekemään töitä myös ravissa ja laukassa. Selkeästi kuitenkin tasapaino vähän hukassa, koska kentällä vielä hakemista epätasaisissa kohdissa. Maneesissa liikkuu jo oikein kivasti.
Positiivinen yllätys oli se kuinka hyvin on pitänyt kuntoa yllä. Kuitenkin ulkoillut pienemmässä tarhassa ettei pääse revittelemään liikaa. Jaksaa hyvin työskennellä ja lihaksetkin on suurinpiirtein tallessa. Tottakai on menettänyt jonkin verran massaa, mutta eiköhän saa sen nopeasti takaisin kun päästään tosi toimiin.

Aurinkoisia kevätpäiviä kaikille
 

Joulua kohti

Olipa tosiaan vauhdikas syksy ja talvikin tuli ihan yllättäen, onneksi sillä sitä kuraa olikin jo riittämiin.
Useammalla hummalla oli riviä ja pientä iho-ongelmaa jotka nyt ovat onneksi takana päin. Muuten hummat ovat olleet, kopkop, terveinä.
Tarhanpohjien jäädyttyä ruunatkin pääsivät pitkästä aikaa kimppaan ja tarhoja on vähän uudistettu, joten niillä on valtavasti tilaa rällästää. Ihana seurata kun vanhimmatkin uhkuvat virtaa ja leikkivät keskenään.

Syksyn aikana tuli käytyä vielä muutamissa kisoissa joissa menestys oli vaihtelevaa. Kerkesin vielä marraskuun alussa käydä Niinisalossa Sannan luona maastoesteilläkin.
Nuorten hevosten Festareilla Daisy nappasi ison sijoituksen saamalla valkoisen rusetin maastoesteluokasta:

Daisy derbykentällä

Jokeran seuramestaruusviikonlopun ruusukesaldo

Lomareissullakin tuli käytyä Teneriffalla jossa käytiin mm eläinpuistossa jossa oli mm aivan ihanat merileijonat ja Teidellekin autoiltiin. Loma oli muuten ihana, mutta säät eivät olleet ihan optimaaliset. Silti loma on aina loma ja kyllähän sitä saa rentouduttua kun ei ole kotona. Kuitenkin oli kiva tulla kotiinkin ja varsinkin kun talvi oli alkanut meidän poissa ollessa. 
Paluulennolla sairastuinkin sitten ruokamyrkytykseen, ihan uusi kokemus minulle ja puolisen vuorokauttahan se kesti. Loppui yhtä äkisti kun alkoikin.

Tämä toikin sitten lisähaastetta pääsykokeisiin mihin oli vain yksi päivä välissä.
Sain vähän syötyä ja kävin kokeilemassa pysynkö hevosen selässä. Pakko oli myös säätää vähän estesilmää ja sen tuloksena maistelin hiekkaa,... Mutta onneksi itse tärkeänä päivänä sitten pysyin kyydissä  :)

Meinasin jo jättää koko pääsykokeen väliin, mutta onneksi en..... sillä pääsin sisään :)
Kahden viikon odotus opiskelupaikasta olikin sitten todella piinaavaa aikaa ja olin oikeastaan jo varma etten päässyt. Mutta sitten kävikin toisin :)
Kyse on hevosen valmentajan ammattitutkinnosta, jossa erikoistun nuoren ratsuhevosen kouluttajaksi. Koulutus kestää 1½v ja on siis monimuotokoulutus. Tämä on itselleni iso juttu koska olen "haaveillut" asiasta yli 10v...

Muutaman viikon olen nyt tosiaan ottanut vähän rennommin, hummat ovat saaneet totutella hankeen ja päässeet vähän helpommalla, mikäli hangessa työskentelyä voi sellaiseksi kutsua :)

Itse kerkesin käydä hiihtämässä pari kertaa viime viikolla ja juoksulenkilläkin. Työt vaan meinaa haittaamaan harrastusta kun niitä on nyt loman takia kasaantunut :D mutta näinhän se taitaa olla muillakin näin Joulun alla.

Tänään sitten jatkettiin oikeaa treenaamista ja Sanna kävi "piiskaamassa" selässä istujaa tosi toimiin. Sunnuntaina on sitten seuraava koulutreeni, hummilla on ollut nyt hyppytaukoa, mutta sitäkin pitää pikkuhiljaa alkaa suunnitella.

Ihana huomata oma innostus tulevasta opiskelusta. Ostin jo itselleni koulutarvikkeita, mm lehtiöitä ja pyyhekumin :)
Sain myös syksyn aikana ostettua itselle kahdet (hups) nahkasaappaat. Toiset olisi tarkoitus pitää kisakäytössä ja toiset arjessa. Saas nähä väistyvätkö nyt -97 Königit saappaiden hautausmaalle...

Lisäksi luulen satsaavani uuteen kisakaappiin. Vanhasta itsetehdystä kaapista ei ole enää jäljellä kuin satulateline. Hevosten kanssa kun kouluun kerran mennään niin on mukavampi säilyttää tavarat lukitussa kaapissa.

Yllättävän kalliita ovat nämä pyörillä kulkevat kaapit ja käytetyistä pyydetään miltei uuden hintaa. Olenkin nyt sitten pihin luonteeni vuoksi surffaillut jo pari iltaa netissä ja etsinyt eri ratkaisuja. Olen muuten uskomaton surffaaja kun päätän löytää jotain. mm musteen tilaaminen printteriin vei tänään varmaan tunnin, koska piti vertailla hintoja ja toimituskuluja keskenään... Miksei vaan joskus voisi ottaa sitä ensimmäistä eikä miettiä parin euron perään :)

Muoviset näyttävät kaikki olevan malliltaan samanlaisia. Jos joku tietää onko näissä oikeasti laatueroja niin otan mielelläni käyttökokemuksia vastaan. Nyt näyttäisi siltä, että Hööksin kaappi muuttaa meille Tammikuussa.

Muutamat valmistavat myös peltisiä kaappeja, mutta niissä usein hinta on paljon kalliimpi ja vähemmän kaikkia pieniä lokeroita mihin tunkea roinaa :)

Tämä Tokin kaappi miellytti silmää eniten mutta sillä olikin sitten hintaa miltei tuplat verrattuna Hööksin kaappiin :)
http://www.tokki.fi/tuotteet/hevos__ja_tallitarvikkeet/satulalaatikot_ja_kisakaapit

Näihin mietteisiin päätän tämän tekstin.
Oikein hyvää JOULUA KAIKILLE JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA !!

Tässä Daisyn viimeinen koulurata. Vielä paikoittain hiukan jännittynyt ja ilman vasemman laukan ongelmia olisi sinivalkoinen ruusuke tullut. Nää on vaan näitä tammajuttuja :)

Elokuun kuviot

Lapinlahden kilpailuiden jälkeen pidin viikon hevosetonta lomaa. Käytiin mökillä ja otettiin rennosti. Kakrut saivat loikoilla laitumella ja vanhemmat saivat kevennettyä liikuntaa.

Loman jälkeen palattiinkin reippaasti hommiin koska seuraavana viikonloppuna oli Keravalla kilpailut. Olin ilmoittanut sinne Daisyn, Britan ja Bronksin. Nelli meni taas Raksulla harrasteen.

                                           Daisy Kerralla

Nuorten koulut ja rataesteet meni ihan ok. Brita oli sijoilla ennen maastoa. Nellikin ratsasti siistin koulun ja puhtaat rataesteet.
Bronksin koulun töppäsin ihan kunnolla, UNOHDIN radan pitkästä aikaa ja ei kyllä tuomarikaan asiaa heti huomannut :) rataesteet meni ihan ok, yksi puomi taisi tulla alas.

Maastoa oli muunneltu edellisestä kerrasta ja sinne oli tehty mm puolikas mini goffin. Brita jäi tuijottamaan haudan takana olevaa tukkia ja otti sille tylsän kiellon :(¨

                                            Brita Kerralla

Daisy sen sijaan oli hyvinkin energinen ja jouduin ottamaan monta verkkahyppyä saadakseni sen "aisoihin", radalle lähtiessä sitten päättikin yht äkkiä kieltää ekalle naurettavan helpolle esteelle :D
Sen jälkeen sainkin vähän komentaa ja sitten laukkasikin koko radan oikein rennosti maaliin saakka sen enempiä sätkimättä.

Nelli otti Raksulla 43 sekuntia aliaikaa ja Raksu paineli onnellisena radan läpi :)

Bronksin maasto oli vasta seuraavana päivänä. Se oli kummallisen rauhallinen koko verkan, suorastaa flegmaattinen. Radalla sitä saikin sitten ratsastaa. Ei ottanut yhtään kontaktia esteisiin mikä on siltä hyvin epänormaalia. Radan puolivälissä päättikin sitten ettei enää kiinnosta ja yhdellä kapealla risulla luikki ohi kolme kertaa. Treenissä hyppäsi esteen ilman ongelmia joten este ei ollut varsinaisesti ongelma. No näin tällä kertaa.

Välissä oli pari viikkoa ennen seuraavia kisoja. Tammat pääsivätkin Hattulaan treenaamaan Laineen Sepon silmien alle. Tarkoituksena oli tutustuttaa niitä vähän vastaavanlaisiin olosuhteisiin kuin Kangasalla tulisi vastaan. Hattulassa on myöskin enemmän tutustumisluokan tason esteitä.
Molemmat hyppäsivät kivasti ja treenistä jäi hyvä fiilis.

Lisäksi Minttu ja Laura kävivät kotona pitämässä treeniä. Raksun kanssa oltiin pitkästä aikaa yhdessä estevalkussa ja se hyppäsikin superhyvin :)

Pidettiin myös tallin siivoustalkoot jossa pestiin kaikki seinät/hyllyt. Talkoopäiväksi osui loistava aurinkoinen keli :)

Kangasalla oli lauantaina 25.8 alueluokat johon olin ilmoittanut tammat, molemmat vielä harrasteeseen. Brita starttasi jälleen ensimmäisenä klo 8 aamulla. Rata oli muuten rikkeetön, mutta katolla pomppineet linnut aiheuttivat kiemurtelua ja turhia jännitteitä.
Rataesteet menivät puhtaasti. Daisy teki varmaan tähän astisen uransa parmaimman radan. Ei välttämättä pisteillään vaan rentoudellaan ja ratsastettavuudeltaan :) Vielähän siirtymiset rokottavat paljon pisteitä, mutta kuitenkin edistystä on selkeästi havaittavissa.
Rataesteillä oli taas virtaa ja  pudotti yhden puomin.

                                               Daisy Kangasalalla

Maastorata näytti kivalta, sopivasti tekemistä nuorelle. Eniten epäilin ongelmia aiheuttavan maaston vaihtuvuus ja ajassa pysyminen sillä rata mutkitteli paljon.
Mietintäni osuikin oikeaan sillä Brita oli hyvin hämmentynyt laukatessaan sänkipellolta kartanon puistoon ja sieltä taas pellolle, solisevan joen vierelle :) Kiltisti kuitenkin ylitti kaikki esteet, mutta sain sillä muutaman yliaika virheen. Veteen meni ensimmäistä kertaa epäröimättä !!!
Daisy sen sijaan paineli kuin juna eikä paljon ympäristöään katsellut. Sain jarrutella sitä useammassakin kohtaa ja veteenkin paineli laukalla :) Sen kanssa tultiin juuri ihanne ajassa maaliin.
Molemmat nousivat ruseteille :)

Nellikin oli mukana Nöpöllä ja sai ihan kivan lopputuloksen, Tälläkertaa sijoituksen vei yliaikavirheet. Kaikki ainekset ruusukkeille on kuitenkin olemassa :)

Sunnuntaina mukana olivat Raksu, Bronksi ja ZZ.  Ensimmäiset helpossa luokassa ja ZZ nuorten hevosten maastoradalla joka järjestettiin seuratasolla. Sinänsä osaltaan vähän jännittävää oli se etten ollut startannut Raksun kanssa mitään yli vuoteen. Yhden seuraesteluokan talvella.

                                                     ZZ nuorten hevosten luokassa

Raksu starttasi ensimmäisenä aamulla. Oli suhteellisen vahva radalla, muttei nyt tehnyt mitään suuria rikkojakaan. Tuloksena 57,92%.
Bronksi taas teki todella tasaisen ja rikkeettömän radan.
Jostain syystä jakaa aika usein mielipiteitä ja toinen tuomari antoikin sille 6 pist vähemmän kuin toinen. Sen prosentit jäivät 59,17. On koko kauden tehnyt 62-63% tasolla vaikka olisi tehnyt jonkun rikkeenkin, siksi vähän kieltämättä ihmetyttää :(
Sehän on selvä ettei sillä enää mitään huippupisteitä radalla saa, ikä alkaa näkymään kuitenkin pikkuhiljaa liikkeissä, muttei siitäkään saisi rokottaa liikaa.

                                                 Bronksin koulu

Molemmat pudottivat rataesteillä yhden puomin ja otin molemmilla myös aikavirheitä.
 Onneksi en ollut ainoa. Sinänsä tylsää koska Raksulla olisin voinut tehdä paljon lyhyemmät tiet :( Tämä ei tosin olisi vaikuttanut sijoitukseen mitenkään, mutta jatkoa ajatellen pitää muistaa katsoa rataesteiden tempo). Bronksin kanssa tulee helposti kieltoja jos lisään tempoa, siitä syystä helpompaa pitää paketti kasassa.

                                                       Raksun esteet

Välissä oli seuraluokat maastossa missä starttasin ZZ:llä. Rata oli suhteellisen helppo. Mentiin ensin toiseen suuntaan ja sitten käännyttiin vedessä ympäri ja palattiin takaisin. ZZ:lle maisema oli myös jännittävä: katsojia ja mm valokuvaajaa piti ihmetellä mutta esteet ylittyivät kunnialla.
Sai kirjallisen arvostelun, ruusukkeen ja pokaalin radastaan :)

                                                  Raksu radan kolmannella esteellä

Viikonlopun loppuhuipennus oli sitten Helpon maasto. Siihen oli saatu kivoja tehtäviä ja pituutta...
Molemmat pojat painelivat radan ongelmitta ajassa maaliin !!! Luokassa tuli todella paljon virheitä ja Raksu nousikin viimeiselle rusetille ja Bronksin kohtalo oli olla taas ensimmäinen ei sijoittunut :(
Itselle jäi todella hyvä fiilis viikonlopusta, kaikki hevoset menivät erinomaisesti ja kerrankin voin sanoa itsekin ratsastaneeni muutamaa herpaannusta lukuunottamatta hyvin :D

                                                     Bronksin pätkää maastosta

Kilpailukausi alkaa lähennellä loppuaan, mutta vielä on muutamat jäljellä. Seuraavat Keuruulla ensi viikonloppuna johon on ilmoitettu Daisy ensimmäiseen tuttariinsa, Hämis ja ZZ. Sitten on vielä Nuorten hevosten Festari Ypäjällä ja Niinisalon viimeinen kilpailu
Niistä kirjoittelen sitten ensi kerralla.

Valokuvat ovat Katriina Tenhusen ottamia

Keskikesän kuulumisia

Heinäkuu on mennyt kuin siivillä.
Ensin käytiin Ypäjällä kisaviikon kilpailuissa. Tiistaina oli tutustumisluokka mihin osallistuin Hämiksellä ja Bronksilla. Tuloksena sijoitus Hämiksellä ja Bronksi otti typerän kiellon radan viimeisellä esteellä. Taas muistutus itselle, että jokainen este pitää ratsastaa.
Seuraavana päivänä oli harrasteluokka johon olin ilmoittanut Britan ja Daisyn. Brita oli hiukan jännittynyt kouluradalla, mutta sai silti kivasti pisteitä. rataesteet ja maasto puhtaasti. Lopputuloksena luokan voitto. Daisy oli todella jännittynyt kouluradalla, suoritti silti kaikki asiat. rataesteillä oli innokas itsensä ja päästiin siis jatkamaan maastoon. Valitettavasti en saanut sitä oikein lähtemään lähdöstä ja yritti koko ajan kääntyä ympäri. Ei kiinnostunut esteistä ollenkaan ja meidät hylättiin.
Nellikin oli Nöpöllä mukana: teki ihan siistin koulun, puhtaat rataesteet ja otti maastossa yhden kiellon. Siis hyväksytty tulos !!

Kisoista jatkoimme suoraan Niinisaloon Sannalle treenaamaan, ZZ oli ollut mukana koko kisapäivän. Ja Sanna oli jo edellisänä päivänä vienyt pojat mukanaan. Britan omistaja, Tea vei Nöpön kotiin trailerilla. Eli mukana oli yhteensä 5 hummaa.
Aloitimme treenit heti seuraavana päivänä Bronksin ja Hämpän kanssa. Hämis sai hypätä helpon maastoradan, ZZ harjoitteli harrasteen rataa ja Bronksi oli mukana estevalkussa. Tammojen kanssa käytiin maastokävelyllä ja järvessä kahlaamassa.
Olimme Sannalla yhteensä kolme päivää ja hummat sekä sai hyvää treeniä. Kaikki hyppäsivät todella hyvin.

Kerkesimme olemaan noin viikon kotosalla kunnes pakkasimme taas hummat ja kamat autoon. Suuntana Niinisalo. Mukaan lähtivät Hämis, Bronksi, Daisy ja Brita.
Kävin Daisyn kanssa vielä perjantai iltana Sannan kentällä hyppäämässä ja laukkasin sekä meno, että paluumatkan. Saatiin purettua ylimääräistä virtaa. Se toimikin kivasti sillä olikin kouluradalla jo varsin säyseä. Esteradalla oli tiukkoja mutkia ja jouduin ottamaan sitä välillä raville. Kuitenkin puhdas rata ja maastosta yksi yliaika virhe, tuloksena vihreä RUUSUKE. Brita sai kouluradalta yhtä paljon pisteitä kuin Daisy, esteet ja maasto puhtaasti ja sai myös ruusukkeen. Bronksi oli helpon kouluradalla todella hyvä ja sain pitkästä aikaa ratsastaa sitä siellä. Rataesteillä tuli yksi alas, maasto puhtaasti ja tulos ensimmäinen ei sijoittunut :( Hämis meni koulun hyvin, mutta rataesteiltä hylsy :( kisojen päätyttyä kävin hyppäämässä maastoradan. Meni sen tosi hyvin, harmitti todella paljon.

Jäätiin lomalle kisojen jälkeen ja kävin muutamia kertoja ratsastamassa viikon aikana. Hummat palautuivat laitumella.

Lauantaina käytiin Riihimäellä seuraestekisoissa, ottamassa rutiinia. ZZ ja Daisy menivät 80 ja 90cm. Daisy meni molemmat 0/0, hyppäsi todella rennosti ja kimpoilematta. ZZ meni suoraviivaisesti pudottaen muutaman puomin. Hämis meni 100 ja 110cm, otti molemmissa yhden kiellon ja pudotuksen. Bronksilla 110cm yksi kielto ja kaksi pudotusta. Parasta näissä oli se, että huomasin oman pääni rauhoittuneen ja pystyin toimimaan radalla panikoimatta.

Viime viikonlopuksi ajoimme Lapinlahdelle kisoihin. Mukana oli ZZ , Daisy , Bronksi, Hämis ja Raksu. Nelli meni Raksulla harrasteen.
Nuorilla oli jännää koska koulu oli maneesissa. Kumpikaan ei saanut kovin hyviä pisteitä. Daisy meni rataesteet nollilla ja ZZ meni yhdestä ohi, saaden myös aikavirheitä. Maastot molemmat meni estevirheitä. Otin ihan rauhallisesti, koska pohja oli pehmeä ja ei tarvinnut sijoituksia miettiä.  Molemmille kuitenkin kvaalauskelpoiset tulokset ja ZZ ensimmäiset kenttäkilpailut :). Daisy oli selvästi jo saanut juonesta kiinni ja tuntui todella hyvältä. On selvästi rauhoittunut ja ottaa elämänsä nyt paljon rennommin. On huomattavasti helpompi käsitellä ja ratsastaa.

Bronksi oli radalla hiukan pinkeä joten koitin pitää sen hyvällä mielellä enempiä prässäämättä. Rataesteet meni nollilla !! Oltiin maastoon lähtiessä suht hyvissä asemissa. Otin vaan ihan turhan ohimenon kapealle esteelle. En saanut sitä läjään lähestymisessä ja pääsi livahtamaan ohi. Hämis sai kouluradalta hyvät pisteet ja oli viidentenä koulun jälkeen. Rataesteillä pudotti neljä puomia. Maastossa possuili ja otti hylyn.

Nelli teki ihan siistin koulun, rataesteiltä yksi alas ja maastosta otti yliaikaa. Maaston pohjahan oli todella pehmeä ja koko kisassa noin kymmenen ratsukkoa tuli ihanne ajan puitteissa maaliin.

Seuraavat kilpailut ovat Keravalla. Kakrut saavat lomailla laitumella tämän viikon ja vanhemmat ottavat rennosti vuokraajien/hoitajien pääasiassa maastoillessa. Hämis saa kisatauon, mahdollisesti seuraavat kisat vasta Niinisalossa syyskuun lopulla.  ZZ:n seuraava koitos on Kangasalalla ja Ypäjällä, missä on nuorille hevosille maastoestekilpailut.
Mukavaa loppukesää kaikille