Eilen oli vuorossa Tepon tallilla kilpailuharjoitus. Pohdin hyvin pitkään minne menisi kilpailemaan , sillä tarjontaa oli Helatorstaille paljon. Suorastaan valinnan vaikeutta. Päädyin kuitenkin menemään Tepolle koska siellä oli kaikille jotain ja tiesin saavani ratsastaa radan loppuun vaikka tulisikin ongelmia.
Vuorossa ensimmäisenä oli Brita 5v. jolle kyseessä olivat ensimmäiset kilpailut. Brita oli onneksi vähän löysä sillä mielummin ratsastan ekaa kilpailurataa hiukan eteenajettavalla kuin reilusti ylihyppäävällä/pukittelevalla versiolla. Alkuradasta se oli pohkeentakana ja hypyt hissimäisiä, onneksi kuitenkin perusrata meni nollilla ja päästiin jatkamaan toiseen vaiheeseen missä yhden kiellon jälkeen sain siihen vauhtia. Mielestäni ihan hyvä suoritus ekoista kisoista :)
Seuraavana oli Mari jolla tänään oli varsinainen kyylä päivä... Kaikkea ulkopuolella tapahtuvaa piti kytätä niin ettei oikein kerennyt keskittymään esteisiin. No hylsyhän sieltä tuli, mutta tulihan ne esteet lopuksi ylitettyä :)
Viimeiseen luokkaan 110 olin ilmoittanut oman kolmikkoni ja kiirettä piti. Koko luokassa oli 8 lähtijää....
Kerkesin Raksua verkkaamaan pisimpään ja se menikin radalla tutun turvallisesti. Otimme yhden puomin alas ja voin siitä syyttää itseäni.
Seuraavana oli Bronksin vuoro joka oli jäänyt täysin pohkeen taakse. Otti sitten kakkos ja kolmosesteelle kiellot, koska syyllistyin jälleen tuuppaamiseen. Niin raivostuttavaa kun tiedostaa toistavansa samoja virheitä.
No loppurata menikin sitten ilman ongelmia, vaikka kompastuikin sarjan A osalla niin hyppäsi B osan kiltisti.
Viimeisenä oli Hämis joka muuten hyppäsi ensimmäisen kymppinsä. Hämiksen verkka jäi todella lyhyeksi ja oli ihan pohkeen takana. Kielsi verkassa ekalla hyppy-yrityksellä ja kaatoi koko esteen. Samoin kielsi radan ekalle esteelle, siitä suuttuneena sain siihen potkua ja hyppäsi loppuradan yhdellä pudotuksella.
Kisojen jälkeen oli vähän sekavat tunteet. Harmitti tietysti Bronksin kiellot, samoin jäi mietityttämään lyhyet verkat, eli pitääkö seuraavalla kerralla jättää joku omista kotiin. Tässähän ratkaisevin tekijä oli vähäinen osallistuja määrä.
Mutta sitten toisaalta asia minkä meinasin unohtaa oli se kun en antanut missään kohtaa pelolle valtaa vaan kiellosta tulikin ärsyke. Tämän olen huomannut muutaman kerran aiemminkin viime aikoina. Eli talven pelkotilat alkaa olla historiaa. Vaikka tuleekin epäonnistumisia niin pelon tunnetta ei tule samalla tavalla. Lisäksi Hämis tosiaan hyppäsi ensimmäisen kymppinsä ja selvisi esteistä helposti vaikka tuli vähän huonojakin lähestymisiä.
Vielä kun oppisi paremmin luottamaan itseensä, antamaan epäonnistumiset anteeksi ja olla miettimättä sitä mitä muut ajattelee.
Onni kuitenkin tulee pienistä asioista kuten siitä, että ZZ veti hienosti tunnin maaston illalla. On ihan mieletön rämpijä. Menee rohkeasti mistä vaan kurakoista ja tasapainoilee loistavasti metsässä/kallioilla. Ravasi pitkän pätkän uusilla reiteillä. Ansaitsee kyllä laidunlomansa !!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti