Kausi alkaa olla takana

Edellisestä kirjoittamisesta on taas vierähtänyt muutama viikko ja paljon on taas kerinnyt tapahtua.

Olimme tosiaan Kangasalalla kenttäkisoissa jossa päädyin starttaamaan tuttarin sekä Kallella, että Hämiksellä.
Koulukoe ei mennyt kummallakaan ihan nappiin, mutta rataesteet meni puhtaasti. Maastossa Hämis ei oikein meinannut lähteä radalle ja otti kakkosesteelle kaksi kieltoa :( sen jälkeen sain sen vauhtiin mutta kielsi sitten viimeisen kerran neljännelle W esteelle.
Kallekaan ei aluksi tajunnut olevansa maastoradalla, mutta sen herättely kävi huomattavasti helpommin. Saatiin estevirheetön maasto vaikka yhdellä esteellä lippu jalan ja hevosen väliin jäikin.
Maastossa tuli todella paljon virheitä ja Kalle nousi 5:lle sijalle maaston ansiosta. Oltiin koulukokeen jälkeen sijalla 17......

Maanantaina pakattiinkin sitten auto täyteen hevosia. Mukaan Niinisaloon lähti Mari, Nöpö, Zz, Hämis ja Kalle. Ensimmäisenä harjoiteltiin Marin ja Nöpön kanssa. Marjukka meni Nöpöllä. Molemmat olivat innoissaan ja hyppäsivät hyvin. Marille pari estettä oli sellaisia mitä se ei ymmärtänyt, mutta meni heti vetohevosen perässä.
Näiden jälkeen oli Zz vuoro. Selkäänmeno meinasi tuottaa ongelmia kun samaan aikaan inttipojat pamahtivat paikalla "kuntoradalleen". Siniharmaissa juoksentelevat/kiipeilevät ukkelit olivat aika jännä juttu.
No kun selkään päästiin niin poika silmin nähden rentoutui ja oli hyvin kiinnostunut uudesta metsästä. Marjukka tuli Hämiksen kanssa vetohummana. Tosin pääasiassa mentiin kyllä toisin päin. Ylitettiin mini kokoinen hauta, siinä piti hetken miettiä pääseekö siitä. Mutta sitten tuli "luovutus" ja yli päästiin :)
Seuraava harjoittelu oli järvi. Siinäkin piti yrittää kääntyä ympäri monta kertaa, mutta lopulta jalat kasteltiin ja ei se sitten alkukummastelun jälkeen niin kamalaa ollutkaan :)

Tämän jälkeen oli Hämiksen vuoro. Olin laittanut Hämikselle kumibelhamin ettei pääsisi kikkailemaan ennen estettä niin pahasti. Protestoi alkuun kuolainta hyvin vahvasti ja kiukutteli kieltelemällä. Yht äkkiä oli kuin naps ja se rupesi hyppäämään. Harjoiteltiin helpon rataa ja teki superhyviä hyppyjä :)

Sitten oli Kallen vuoro jonka kanssa käytiin helpon rata läpi ilman suurempia ongelmia.

Päivä oli kaikin puolin onnistunut. Todella tyytyväinen olin Zz mukaan otosta koska se sai tästä todella hyvää kokemusta. Oli todella rento autossa, söi ja joi muiden mukana :)

Perjantaina oli vuorossa suomenhevosten kuninkaalliset. Mukana oli Mari ja Kalle. Keli oli varsin eksoottinen, verkka-alue ui vedessä. Välillä tuli kaatamalla vettä ja sitten taas aurinko paistoi.
Marin olin ilmoittanut 90cm alueluokkaan. Radassa oli paljon hyvää, mutta taas piti ottaa ne pari varmistus kieltoa :( Todella tylsää. Kaikki potentiaali olisi olemassa, mutta silti pitää varmistaa ensin minkä yli mennään.
Tällä kertaa päästiin 7 esteelle asti.

Kallen rata oli aika hieno, mutta taas tuli yksi kohta jossa päästiin sen liian kaukaa ja puomi putosi :(
 Siis minun virhe :(

Oltiin juuri saatu hevoset talliin kun sain puhelun Emmiltä joka ilmoitti Raksun olevan kipeä. Kuulosti sen verran vakavalta, että jatkoin suoraan Jäniksenlinnaan traikku perässä. Perillä näki selvästi, että oli vakavasta asiasta kyse. Humma oli kuivunut ja vetänyt vatsan sisään. No eipä sitten muuta kuin traikkuun kyytiin ja kohti hyvinkäätä. Soitin matkalta että ollaan tulossa.
Päästiin heti tutkimukseen ja suht nopeasti selvisi, että kyse oli vatsakalvon tulehduksesta. Poika oli vielä olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa ja vastasi lääkehoitoon todella nopeasti. Hain sen seuraavana päivänä kotihoitoon. Hoitona sulfakuuri ja kipulääke. Sekä lämmön mittaus aamuin illoin.

Sunnuntaina oli vuorossa Riksun seuraestekisat Marilla ja Hämiksellä. Olin ilmoittanut Marin yhteen luokkaan ja Hämiksen kahteen.
Mari aloitti ratansa todella hyvin. Hyvä imu päällä ja sitten taas yht äkkiä sarjalle töks ja sitten toisen kerran töks. Kolmannella päästiin helposti yli. Ihme tamma :(

Hämis koitti taas kukkoilla ja otti ensimmäisellä radalla ekalle kiellon. Siitä suuttuneena sai keppiä ja hyppäsikin koko radan puhtaasti :) Ja seuraavan menikin sitten 0/0 ja päästiin jopa ratsastamaan vähän aikaa. Tuloksena 6 sija ja ruusuke :)
Paluumatkalla palautin Marin kotiin ja otin Bronksin tilalle. Nyt aletaan sitä pikkuhiljaa kuntouttamaan. Jalka näyttää varsin hyvälle, ei lämpöä eikä turvotusta nivelessä :)

Torstaina käytin Raksun kontrollissa Hyyppärässä. Siitä otettiin verikokeet ja vatsaneste näyte. Jälkimmäinen näytti hyvältä, mutta verikokeessa oli jotkut arvot vielä koholla. Sulfakuuria jatketaan vielä keskiviikkoon jolloin pitää toimittaa uusi verinäyte. Hevosta ei siis tarvitse enää klinikalle raahata. Toivottavasti silloin päästään lääkkeistä eroon ja päästään pikkuhiljaa kuntoutushommiin. Sain myös vahvistusta ajatukselleni kengityksestä, Jaskalta joka sattui olemaan paikalla. Saa siis erikoiskengät etusiin.
Jostain syystä kasvattaa pitkää varvasta vaikka kuinka joka kerta kengän vetää taakse ja raspaa kaiken varpaalta pois. Olin miettinyt kokeilla natural balansia kuuriluontoisesti ja Jaskan myönteinen ajattelu sinetöi päätöksen.
Ostin kengät Jaskalta ja laitoin sen ympäri heti kotona. Nyt kerkee totuttelemaan uusiin monoihin ennen kuin aletaan liikuttamaan.

Pe lähdettiin sitten kohti Niinisaloa. Ensin pysähdyttiin Hyyppärässä, jälleen. Tällä kertaa valmennuksen merkeissä. Olin sopinut Riitan kanssa preppauksesta ennen kisaa.
Oli taas ihanaa olla Riitan silmän alla. Hämis parani 10min aikana todella paljon ja väläytteli hienoja pätkiä osaamisestaan :)
Kalle ei ollut niin hyvä ja keskityttiin saamaan se kuulolle.
Riitan luokse on pakko päästä pian uudestaan  :)

Molemmat ottivat koulukokeesta reilu 60%. Kalle oli koulun jälkeen neljäs ja Hämis neljännellä jaetulla sijalla. Hämiksen luokassa oli tiukka skaala sillä kyse oli kuitenkin helposti C:stä.... Yhtä lukuunottamatta ei oikein kukaan saanut kuin pikkusen reilu 60%

Esteradalla tein sen taas ja pudotin Kallen kanssa yhden puomin. Tämä maksoi sen kultamitalin :( Alkurata ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, kävi turhan kierroksilla. Mutta parani loppu kohden.

Hämiksen kanssa tein nolla radan. Tyylipisteille tuskin oltais päästy :)
Molemmat nousivat yhden sijan esteiden jälkeen.
Tällä kertaa radalla oli tekemistäkin. Molemmat radat olivat muuten samat, mutta Kallella oli vielä pystysarja radan viimeiseksi. Suhteitettuja linjoja oli kaksi joista toinen oli okseri>24m pysty > pysty okseri sarja reilulla 7m välillä ja toinen trippeli>20.5m muuri. Nyt monissa kisoissa ei ole oikeastaan ole ollut kuin yksi suhteutettu ja 1 sarja. Niinisalolle tyypillistä kolmoissarjaa ei tällä kertaa ollut.

Itse olen tyytyväinen siinä etten antanut liukkaan pohjan häiritä vaan spyykkasin itseni ja ratsastin hyvällä temmolla ja päättäväisesti.

Maastossa Kalle teki nolla suorituksen ja sai näin pronssia. Valitettavasti luokassa sijoittui vain kaksi eli jäätiin kuuluisaksi ensimmäiseksi ei sijoittuneeksi. Kullasta jäi uupumaan -1,6 pistettä !!! Eli hyvin tasaista oli.

Hämis lähti radalla pukitellen ja riekkuen ja otti yhden taas niin turhan kiellon. Siis niin turhauttava fiilis. Paikka ei ollut ihan paras mahdollinen, mutta olishan se siitä yli päässyt. Taas piti antaa keppiä ja sen jälkeen loppurata meni oikein mallikkaasti. Tämä jäi kyllä kaihertamaan mieltä :(  Kovasti tekisi mieli pakata kimo vielä kerran autoon ja kenttäkisoihin, mutta jäljellä olevat kaksi kisaa ovat molemmat kyllä niin pitkällä....

Kaiken kaikkiaan kenttäkisat jäivät tänä kautena todella vähiin. Oikeastaan kausi alkoi vasta heinakuussa. Kiitos erilaisten omien ja hummien loukkaantumisten takia. Ensimmäiset kisat menivät hautajaisten merkeissä.

Hämis oli ainoa joka oli jokaisessa viidessä kisassa mukana. Bronksi teki yhden startin ja voittaen toukokuussa. Raksu kaksi kisaa, ensin vaativa B ja sitten helppo missä kielsi ulos. Syyhän löytyi sitten paria päivää myöhemmin. Kallen kanssa kerettiin käydä kaksi kisaa. Marin kanssa yksi harraste.

Nyt on vielä muutamat koulu ja estekisat jäljellä. Sitten kausi alkaa olla päättynyt. Tietysti ainahan voi käydä seurakisoja kiertelemässä.

Lisäksi maastoesteitä täytyy käydä treenaamassa vielä kun siihen on mahdollisuus.....

Seuraavat etapit ovat 24.9 Hämiksen kanssa Laaksolla aluejoukkueiden koulumestaruus ja 25.9 Kallen kanssa suokkien estegp ypäjällä.

Suuri kiitos Nellille joka on jaksanut kiertää kisoissa mukana hoitamassa ja kuvaamassa. Suurin osa kuvista on hänen ottamiaan. Samoin Johannalle joka on jaksanut olla mukana kaikissa kisoissa missä Kalle on ollut :)
Kisapaikalla taustajoukolla on suuri merkitys suoritukseen !!

Viikon kuulumiset

Edellisen kirjoittamisen jälkeen on taas touhuttu lisää ja saatu hyviä ja huonoja kokemuksia.
Viime perjantaina kävin Marin kanssa Cajuksella hyppelemässä maastoesteitä. Marilla oli hyvä vire päällä ja se oli varsin innostunut asiasta. Muutamaa tehtävää se ei meinannut ymmärtää, mutta muuten tosi hyvin :)

Lauantaina oli Laaksolla estekisat. Osallistuin Hämiksellä alue metriin. Tämä olikin se viikon pettymys, siis pettymys omaan ratsastukseen. Tein muutamia virheitä jotka johtivat hylkyyn. Siis nyt on vaan opittava pitämään omat ajatukset kurissa ja pidettävä suunnitelmasta kiinni.

Kallen kanssa osallistuin suomenhevosten kansalliseen 110cm luokkaan. Se toimi radalla todella hyvin, ainoastaan yhden kerran en saanut mitään järkevää paikkaa esteelle ja se tuli alas.
Tuloksena perusradalta -4 ja ensimmäinen ei sijoittunut !

Sunnuntaina kävin Marilla naapuritallin koulukisoissa ajelemassa K.N.Specialin. Raviohjelma alkoi olla jo suorastaan ratsastettavissa, mutta laukkassa paletti hiukan levisi. Mutta tyytyväinen olin silti. Mari meni tuomaripäätyyn ja suostui kävellä.....

Maanantaina otin Hämiksen kanssa uusinta estehyppelyt ja nostin niitä 100-125cm välille. Helpostihan noi ylittyi, eli aivan turhia virheitä metrin radalla laaksolla :(

Zz:n kanssa ollaan viimeratsastukset maastoiltu ja ylitelty mm siltoja, puroja ja ojia. Veden läpi käveleminen oli jännään ja hiukan inhottavaa. Ekalla ylityksellä siitä hypättiin yli :D

Ensi la onkin sitten vuorossa Kangasalan kenttäkisat ja maanantaina mennään treenaamaan isolla poppoolla Niinisaloon. Auto on miltei täysi :)


Kirjoittelen niistä sitten myöhemmin !!

Loisto päivä !!

Tätä päivää voisi kutsua jo todella hyväksi. Nämä ovat vähän sellaisia kerran vuodessa päiviä.
Lähdettiin porukalla Jokelaan seurakisoihin hyppelemään. Itse osallistuin neljällä hummalla ja Nelli sekä Katja menivät myös radat. He menivät Hämiksellä ja Nöpöllä.
Hyvä fiilis tuli jo oppilaiden onnistumisista, on se vaan jännää seurata miten niillä menee :)

Katjan tavoite oli uskaltaa ylipäätään startata ja saada hyväksytty suoritus. Tavoite täyttyi ja ylikin nimittäin ratsukko pääsi toiseen vaiheeseen. Mitä ilmeisemmin Katjaa oli kuitenkin jännittänyt jo niin paljon, että hetkellisesti unohti toisen vaiheen radan :) Sitten alkoivat voimatkin kadota, toiseksi viimeisen esteen jälkeen lähti jalustin ja tasapaino... Onneksi tästä selvittiin ihan naurulla :)
Nelli teki todella siistin radan ja sijoittui kolmanneksi. Onnea hänelle !!

Itse aloitin urakkani menemällä ensimmäisenä Marilla 80cm. Marilla oli oikein hyvä fiilis päällä ja teki hyvän radan. Valitettavasti yksi pudotus takasilla perusradalta.

Seuraavana oli Britan vuoro samassa luokassa. Britaa jännitti verkassa ja vielä hiukan alkuradastakin. Alkoi kuitenkin toimimaan kivasti ja tuloksena toisesta vaiheesta 0 virhettä ja ruusuke.

90cm aloitin taas Marilla. Se meni 5:lle esteelle todella hyvin ja sitten tuli jokin ajatus katkos, kielsi siinä ulos. Jatkoimme radan loppuun ja minä möhlin yhden ohimenon tulemalla sarjalle vinosti.
Olin Mariin tätä ihme katkosta lukuunottamatta varsin tyytyväinen. On saanut hyppyintonsa takaisin ja ratsastettavuus on parantunut todella huimasti ja suht lyhyessä ajassa.

Seuraavana oli taas Britan vuoro. Brita meni taas 0/0 ja ruusuke :) vaikka tyylipisteitä ei oltaisi välttämättä paljon saatu niin yhteinen luottamus pelaa. Ja sehän tässä onkin parasta !!

Viimeisenä 90cm luokassa menin Kallella. Sen kanssa tuntuu myös synkkaavan hyvin ja pääasiassa rata oli varsin siistin näköistä. Teki mieli huutaa kesken kaiken yleisölle, että näettekö kuinka mahtava pieni hevonen tämä on !! Otettiinkin sitten voitto kyseisestä luokasta.
Metrissä pudotettiin eka este, muuten taas yhteistyö pelasi varsin mallikkaasti ja vielä kun muistaa että yhteisiä hyppykertoja oli kolme ennen tätä kisaa, niin voi olla varsin tyytyväinen.

Olin metrissä myös Hämiksellä joka oli oikein hyvä, mutta tein itse muutaman virheen jotka sitten kostautui puomin alastulona. Fiilis oli kuitenkin hyvä ja luottamus pelasi :)

Kaikin puolin päivä oli onnistunut. Voin kerrankin sanoa ratsastaneeni hyvin :). Tietysti aina on korjattavaa, kuten istuntaa ja jos olisin muistanut H:n kanssa laskea 5:n en olisi pudottanut sitä ekaa puomia.
Mutta kuitenkin ihan muutamaa lähestymistä lukuunottamatta ratsastin jokaisen esteen ja pidin suunnitelmista kiinni. Maltoin odottaa ponnistuspaikkaa ja pidin moottorit käynnissä !!

Tälläiset päivät nostavat kivasti itsetuntoa ja tuovat sitä rohkeutta radoille.
 Huomenna jatketaan rauhallisemmalla menolla eli koulukisojen parissa. Niistä sitten myöhemmin lisää :)




.

Vastoinkäymisiä ja onnistumisia

Heippa kaikille lukijoille. Ei ole tullut pitkään aikaan kirjoiteltua. Jotenkin tuntui siltä, että asiat vaativat kypsyttelyä ennen kuin ne pystyy kirjoittamaan ilman suurta katkeruutta....

Tässä välissä on tapahtunut paljon erilaisia asioita. Edellisen kirjoituksen jälkeen Bronksi sai uusinta piikin ja jäi arestiin uudestaan.
Olin Niinisalon kenttäkisoissa Hämiksellä ja Raksulla. Hämis osallistui tuttariin ja teki ihan siistin kouluradan ukkosen jyristessä ja salamoiden iskiessä, saaden 65,22%.
Raksun kanssa starttasimme vaativassa ja se taas oli kouluradalla aivan pöllö eikä keskittynyt ollenkaan. Pisteet oli sitten sen mukaiset, esteradalla koitti alkuun viedä mikä johti siihen etten enää uskaltanut ratsastaa sitä jalalla tarpeeksi. Puomeja tuli muutama alas. Hämiksen rataesteiden aikana ja ennen tuli paljon vettä. Aloin arastella pohjaa ja en uskaltanut taaskaan ratsastaa. Liukui trippelin sekaan kuitenkin pysyen jaloillaan vaikkakin peppu osui maahan. Sain trippelistä toisella yrittämällä yli, mutta sitten sarjalla tuli uusi sliding ja kisamme päättyi siihen.
Raksu kävi maastossa kuumana ja lähti radalle tohkeissaan. Otin yhden typerän ohimenon ja vähän yliaikaa.

Kerettiin olla muutama päivä välissä kotona. Hyppäsin Hämiksellä Mintun silmän alla kerran, muuten mentiin koulua. To lähdettiinkin sitten kohti Kuopiota...
Hämis esitti taas siistin koulun, tuttaria edelleen, Raksu oli edellistä pöllömpi, se oli helpossa luokassa. Esteillä molemmat pudottivat yhden puomin. Maastossa Raksu yllätti ja kielsi ulos radan puolivälissä. Oli todella outoa, edellinen hylky tältä tasolta oli tullut joskus 8v sitten.
Hämis taas tuli estevirheittä maaliin. Aikavirheitä tuli kyllä.
Tämäkään reissu ei mennyt murheitta, Hämis alkoi yskimään ja sen heinät sai liottaa. Raksulla jalassa turvotusta, mikä viittasi hankkariin.... Siinä siis syy kieltoon. Molemmat hevoset olivat selvästi väsyneitä reissaamisesta.

Kotona odoteltiin sitten  toista Ell saapuvaksi B:tä katsomaan joka ei sitten kuitenkaan tullut paremmaksi. Hän saapui tiistaina ja löysi vian: hankoside oli mennyt vuohisen kohdalta. Vamma oli lievä, mutta kyllähän diaknoosi oli todella pettymys. Pyysin kattomaan myös Raksun ja siltä löytyi sama vamma. Todella huonoa tuuria !!
Olin niin vihainen kun en tajunnut asiaa, mutta kun turvotusta ei missään vaiheessa ollut niin en osannut epäillä. Olisin ollut paljon tarkempi ulkoilun suhteen, nyt oli kuitenkin parikin kertaa riehunut tarhassa ja rikkonut itseään lisää. Ja pitikin mennä kehumaan Raksun kanssa 12 yhteistä kautta, saakeli :(
Kuunteli samalla Hämiksen ja sillä ei ollut mitään vakavaa, vain allergista jonka pitäisi mennä ohi.

No ei auttanut itkut vaan oli pakko ruveta miettimään seuraavaa siirtoa. Tunnit pitäisi saada pidettyä, siitä tulee kuitenkin osa ruoasta pöytään.
Raksuhan sai samantien luvan jatkaa kevyttä tuntityötä, mutta päätin kuitenkin pistää molemmat pojat laitumelle lepoon.Parempi ottaa varman päälle.

Kultainen Jaana lupasi majoittaa tutut pojat tontilleen. Sitten lainahevosen etsintään. Sekin onneksi löytyi yhden puhelinsoiton päästä: Johanna oli etsinyt Kallelleen tilapäiskotia syksyksi ja näin molemmat sitten hyötyivät tästä.
 Asiathan eivät tietysti menneet ihan näin yksinkertaisesti ja nopeasti, mutta alta viikon päästä pojat oli Jaanan taka"pihalla" pikkulaitsalla. Ja Kallen noudin heinäkuun viimeinen pvä.
Onneksi välissä kerkesi olla miltei viikon mökillä tuulettamassa aivoja :)

Kotiin tullessani sitten seurasin huolestuneena Hämistä joka yski edelleen. Muita oireita ei ollut. Palautui rasituksesta normaalisti, mutta pidemmät pätkät laukkaa sai sen hinkumaan. Ja ei muuta kuin soittoa taas Ell. No se sai lääkkeet ja keskiviikoksi eli tälle päivälle suunniteltu startti peruuntui :(
Onneksi kuuri ja varoaikakin on lyhyt, muutama päivän kävelyllä pitäisi tästä selvitä. Eli toivottavasti ollaan pian radoilla :)

Tähän mennessä olen kerennyt ratsastaa Kallea jo useamman kerran ja sillä olisi nyt tarkoitus startata kisoissa jo reilun viikon päästä. Samoin Mari tuli treeniin, sillähän oli myös yskää joten otimme sen kanssa muutaman kk varovaisemmin.

Ajattelin siirtää omia "maasto"esteitä pellolle hypättäväksi viikonlopulle. Kirjoittelen siitä sitten mahdollisesti lisää tai sitten kun taas tuntuu siltä,että on kirjoitettavaa.
Hyvää loppu kesää kaikille !!

Onnistumisia ja murheita

Kerran kisojen jälkeen kävin lääkärissä kuvauttamassa selän ja pidin "sairaslomaa" ratsastamisesta ja kengityksistä yli juhannuksen.
Bronksi käytiin taivuttamassa ja "vika" paikallistettiin vuohiseen mitä epäilin. Se hoidettiin ennen juhannusta.
Oma selkä tuli paremmaksi, varsinaista vikaahan sieltä ei löytynyt. Tälli oli vaan ollut liian kova.

Jussin jälkeen pidin tiiviisti kesäkursseja eli hummat tekivät töitä elantonsa eteen.
To 30.6 pakkasin autoon Hämiksen ja Raksun ja scanian nokka kohti niinisalon kangasmaastoja. Valkut piti Nykäsen Kalle ja olin niihin todella tyytyväinen. Korjauksia tuli juuri niihin perusasioihin mitkä ovat olleet ne ongelmat jo jonkin aikaa ( lue: koko elämä) istunta, ohjien pito, pohkeen käyttö jne.....
Molemmat hummelit paransivat seuraavana päivänä ja ratsastajan itse luottamus nousi taas muutaman pykälän. Kahden päivän treeni oli todella hyvä !!!

Kotona sitten harmikseni Bronksi ontui taas, oli riehunut laitumella johon päästin sen ennen lähtöä. Sen ajatteleminen sumensikin sitten kaiken positiivisen alleen :(
Ei kai auta kuin soittaa uusinta hoito mahd pian. ja nyt sitten totaali arestin kera. Bronksin mielentilan tuntien tämä on todella vaikea toteuttaa, mutta vaihtoehdot alkaa olla suht vähissä....

Itsepäinen muuli

Kun asiat rupeavat menemään huonosti niin useinhan se alamäki jatkuu...
Viime viikolla kun puremahaavat alkoivat parantua niin huomasin selkäni pikkuhiljaa tulevan kipeäksi, kipu lisääntyi päivä päivältä enemmän. Aluksi en ymmärtänyt mistä se johtuu kunnes yhdistin kivun putoamiseen mikä oli tapahtunut viikkoa aiemmin Keravalla. Silloin löin selkäni tukkiin, kipu oli silloin tuntunut pari päivää ja poistunut joten luulin sen asian olevan kunnossa. Näin ei nyt sitten kuitenkaan ollut.

Lisäksi kun olin kengittämässä niin yksi asiakas päätti ruveta rimpuilemaa/istumaan naruissa ja sai läväytettyä kinttunsa suoraan jalkapöytäni päälle. Voin sanoa, että sillä hetkellä otti todella pannuun. Minulla oli turvakengät, mutta kun niissä ei ole jalkapöydän suojaa niin jalkapöydästä tuli oikein miellyttävän sinimusta.

Illalla kun pääsin kotiin niin yksi koiristani oli venäyttänyt selkänsä ja ei suostunut kävelemään. Aluksi pelästyin jo halvaannusta mutta aika nopeasti tajusin että jalat toimivat mutta kipuja oli. Onneksi kipulääkettä löytyi kaapista ja pe aamuna koira oli jo parempi. Ell kanssa juteltuani tulin siihen tulokseen, että odotellaan viikonlopun yli kipulääkkeiden kera.

Perjantaina kaikesta huolimatta kuitenkin ratsastin Raksun ja Hämiksen ja totesin olevani siinä kunnossa, että kisoihin voidaan lähteä seuraavana päivänä.
Lauantaina olo oli ihan siedettävä ja pakkasimme hummat autoon. Koko päivän oli satanut kaatamalla ja kisakenttä oli sen näköinen. Myös peruutuksia oli tullut paljon joten suoritusten väliin ei jäänyt liiemmin aikaa.
Hämiksen kanssa otin kaksi puomia alas ja kiellon viimeiselle esteelle. Kielto oli kyllä vähän oma virhe koska jäin nukkumaan kaarteeseen enkä ratsastanut tarpeeksi. Raksun kanssa tuli ihan siisti rata, yksi pudotus perusradalta. Tosin meillä oli tuuria matkassa koska ei ollut kovinkaan tarkka kintuistaan, mikä kuuluu videoltakin. Pudotuksia en oikeastaan pahemmin ihmetellyt koska pohja oli niin raskas.

Seuraavana aamuna kipu olikin sitten kovempi, mutta koska olen niin ITSEPÄINEN MUULI joka harvemmin oppii virheistään niin pakkasimme taas hummat autoon.
No kiivetessäni H:n selkään tuskan aallot kiertelivät ympäri kroppaa. Pelkkä kevyt ravi oli kivuliasta saati sitten hypyt. Tämä johti siihen, että aloin sähläämään kaikkea turhaa ja ylimääräistä.
Radalta tuloksena hyl kuudennelta esteeltä ja ihan vain itseäni saan syyttää.
Muutaman viisaan sanan kuulleena kävin perumassa Raksun startin ja ajelimme kotiin.

Seuraavana päivänä kävin sitten lääkärissä joka röntgenin jälkeen pystyi toteamaan, että tälli oli vain ollut niin kova,että lihakset kylkiluiden päällä ovat kipeät. Ja nyt olisi siis suotavaa levätä.... helppo homma siis :)

Tänään olin ajatellut lähteä töihin ( muuli taas vauhdissa ) , mutta selkä ilmoitti toisin. Vielä muutaman tunnin rimpuiltuani päätin luovuttaa ja siirsin tämän viikon kengitykset ja ratsutukset ensi viikolle. Nyt siis ei ole muuta kuin kesäkurssien pito joka ei onneksi ole kovin fyysistä hommaa. Meni samalla juhannussuunnitelmat uusiksi, mitä ilmeisimmin jään kotiin lukemaan kirjaa muiden mökkeillessä. Sen verran vahvoja nappeja saa nyt ottaa, ettei niiden kanssa tippaakaan alkoholia voi nauttia....

Koira onneksi voi päivä päivältä paremmin. Bronksista tosin ei voi sanoa samaa joka levosta huolimatta on epäpuhdas edelleen. Luulin sen olevan jo kunnossa koska välistä liikkui jo paremmin, mutta viikonlopun levon jälkeen ei näyttänyt yhtään paremmalta kuin edelliselläkään kerralla.

Kaikin puolin voisi sanoa ettei meidän maastotreeni mennyt kovin hyvin. Yksi vammautunut hevonen ja ratsastaja. Huomenna tulee Ell katsomaan B:tä. Taivutetaan se tässä kotona ja jos "vika" on siellä missä oletan sen olevan niin saa täsmälääkitystä kortisoonin muodossa. Muuten raijaan sen tiistaina klinikalle.

Toivon ettei kovinkaan monen tarvitse klinikka-aikoja soitella. Nimittäin vapaita aikoja ei ollut pahemmin tarjolla. Sain yhden ensi viikon tiistaille, muut olisivat menneet reippaasti heinäkuun puolelle. Soitin kolmelle eri klinikalle ja kolmelle eri lääkärille.Aikaa tähän vierähti se tunti jonotellessa.

Helppo homma "seisottaa" mahdollisesti jopa viisi viikkoa eläintä joka alkaa ottaa muutamassa päivässä kierroksia . Ja siis vasta tämän jälkeen olisi saanut hoidon, joka yleensä myös kattaa lepoa.....
Suurin pelko on laihtuminen, kun elämänrytmi muuttuu niin ruokakaan ei maistu tai vaikka maistuisikin niin rampataan portin edessä ees taas laihtumiseen asti. Pelkät maastokävelyt kun ei oikein riitä liikunnaksi tämän aivokopalle.

Näillä mietteillä sitten jatketaan ja oikein HYVÄÄ JUHANNUSTA kaikille jos en nyt enää ennen sitä jaksa päivitellä !!!

Raksun rata alla katsottavaksi. Täytyy sanoa että sen kanssa oli oikein miellyttävä mennä kun sai nautiskella molemmin puolin luottamuksesta :)

Harmittaa etten nyt päässyt sitä 120 luokkaa sen kanssa hyppäämään, olisi tehnyt nannaa itseluottamukselle. Sen jälkeen moni muu este olisi ollut taas ihan pieni :)

Ratsailla taas

Tänään päätin unohtaa mustuneen jalan ja kavuta satulaan. Sähläsin taas vähän tuttuun tapaani enkä päässyt ajoissa liikkeelle. Onneksi reipas Nelli hoitaja oli verrytellyt ensimmäisen uhrin, Raksun. Rakentelin Raksulle pikkusen jumppahyppyjä seuraavan viikonlopun estekisoja ajatellen. Tein lisäksi vähän kontrollitehtäviä pienillä esteillä.
Seuraavaksi oli vuorossa Hämis jonka ratsastus alkoikin suoraan satulaa vaihtamalla. Satulan reuna painoi suoraan kipeään pohkeeseen...
Sen vaihto olikin sitten ihan mielenkiintoinen asia,varsinkin kun ei ole kyseisellä hevosella muilla satuloilla hypellyt miltei vuoteen.
Tuli vähän taas päätä hakannut seinään fiilis, kun olikin huomattavasti helpompi istua hevosen ympäri / pysyä tasapainossa ja saada pidettyä hevonen läjässä. Hyvin hämmentävää :)
No Hämis oli kyllä asiasta vähän erimieltä, kun ei saanutkaan kiskottua minua irti penkistä.  Hyppäsi pääpiirteittäin ihan hyvin, muutaman 120cm pystynkin.
Illalla kävin vielä Britalla hyppäämässä, oli oikeastaan oikein miellyttävä ja toimiva jos ei oteta muutamia isoja pukkeja huomioon....

On se jännä huomata vaikka pitäisi tällaisiakin asioita osata ymmärtää, niin silti omalla kohdalla voi sitten välillä sokeutua. Sitä vaan välillä miettii vähän liiankin paljon hevosta ja pitää tapahtua jotain ennen kuin ymmärtää eron. Tänään se oli vaan kipeä jalka joka aiheutti vaihtamisen.
Tietystikään en usko, että kaikki ongelmamme on nyt ohitettu, mutta ero oman tasapainon kanssa oli niin suuri ettei enää paluuta vanhaan ole !
Ja tuskin se Hämis siitä satulasta pahaa miettii vaikka se vähän pitkä sille onkin, kunhan ei pyöri eikä paina.

Ilmotin tosiaan Raksun ja Hämiksen Keravan rataestekisoihin viikonlopuksi. Hämiksellä pitäisi metsästää kvaaleja helppoon ja Raksulla saada luottoa itselle.
Marikin palaa sorvin ääreen pikkuhiljaa, sillä oli jotain kesäyskää ja otti vähän kevyemmin muutaman viikon.
Toivotaan, että kinttu kuntoutuu normaaliksi viikonloppuun mennessä, on miellyttävämpää hypellä.